Tässä pari ihan sekalaista kuvaa viime viikoilta.
Mulla menee ihan tajuttoman hyvin! Vihdoin tuntuu et oon täysin parantunut, energiaa riittää, mistäänpäin ei oo huono olo ja pääsin viime viikolla jopa piiiiitkästä aikaa salille! Mentiin torstaina testaan compsun uus ohjelma ja oi että kun oli hyvä!!
Perjantaina mentiin steppiin, mutta pystyin oleen vaan puoli tuntia, koska mahaan alko sen verran sattuun... Lääkäri tosiaan sano että mononukleoosi nostaa maksa-arvoja, ja jos liikkuessa vähääkään sattuu ylävatsaan niin pitää lopettaa. Harmitti ihan sikana, vihdoin kun jumppaan pääsin!
Viikonloppu meni tosi mukavissa tunnelmissa: perjantaina tehtiin ruokaa Hellulla, lauantaina oli töitä ja Miljan 17-vuotissynttärit ja eilen olin Karolla tekemässä hissan esitelmää ja vaan rentouduin :)
Tänään oli pitkä koulupäivä, jonka jälkeen tulin kotiin, tein terveystietoon pari referaattia ja lähdin GoGolle taas compsuun Hellun ja Anna-Riikan kanssa. Ja taas oli niin kivaa että!
Tää kevättalvi on ollut ihan mielettömän ihanaa aikaa. En oikeestaan tiedä tarkalleen miksi, mutta huomaan aina välillä esim. vaan bussissa itsekseni istuessani että hymyilen suupielet korvissa. Jotenkin on koko ajan sellanen autuas ja onnellinen olo: mulla on maailman ihanimmat ystävät, ihanaihana perhe, työpaikka, koulussa menee ihan hyvin, vihdoin oon terve taas ja ilmakin on ollut ihanan aurinkoinen! Ei tietoakaan kevätmasennuksesta siis, mitä joillain tuppaa olemaan ;)
Nyt oonkin alkanut miettiä vaihtoon lähtöä ihan tosissani. Järjestölle on maksettu jo iso summa ja hakupaketti on jo lähtenyt, ja tottakai haluan ihan hirveästi lähteä, mutta silti. Mulla on täällä kotona kaikki hyvin. Ei. Paremmin kun hyvin. Kaikki menee tällä hetkellä ihan putkeen, oon onnellinen tässä elämässä mikä mulla tällä hetkellä on. Kohta tulee kesä, mikä on ihana juttu ja on ihanaa viettää se uusien kavereiden kanssa ja hauskaa pitäen, mutta tiedän, että tääkin kesä menee ihan törkeen nopeesti. Kohta on elokuu, ja mun on aika lähteä Espanjaan. Äh, tällä hetkellä toi tuntuu todellatodellatodella ahdistavalta!! Mutta kuten oon aiemminkin painottanut, uskon ja toivon että kaikki tulee oleen tän päänvaivan ja odotusten arvosta! :)
Mutta, tossa oli valitusosio, halusin tulla vaan kertoon teille että I'm alive and very much alive! Elämä on ihanaa, nauttikaa siitä täysin rinnoin <3
xoxo
Ansku
Ansku