Nizza via Instagram

Rupesin tässä kipeenä ollessa katteleen mun Instagram-kuvia (mut löytää nimellä miranniina) ja tuli kauhee ikävä Nizzaa kun löysin kuvat mitä lisäilin sieltä! Koska en oo niitä vielä täällä päässä esitellyt, laitan ne nyt :D Se kun on niin ihana katella aurinkoisia ja kesäisiä kuvia keskellä loskaa ja pakkasta!

Ah, nyt kun pääsis tonne... 

Alkaa oikeesti pikkuhiljaa tää Suomen ilmasto ärsyttää! Tälläkin hetkellä tuolla on ihan järkyttävä lumipyry, kylmä ja harmaata ja kaikkee. Huh, onneks saan vaan maata kotona peiton alla. 

Jep, oikeesti teki vaan mieli tulla valittamaan säästä.

Heippa.

ESPANJA 2013-2014

Siinä se nyt on. Mustaa valkosella. Joo, olihan tää aika varmaa jo aikasemminkin mutta kylhän toi paperipinkka ja virallinen varmistus tuntuu hyvältä. Nyt voin sanoo olevani virallisesti vaihto-oppilas. Tai en ehkä ihan vielä sittenkään, sillä vielä on miljoona paperia täytettävänä ja kun oon vahvistanut haluavani vaihtoon ja lähettänyt paperit takasin Exploriukselle, SIT oon oikee vaihtari!!!! Ää, dreams do come true <3

Ainoo huono juttu/yllätys oli se, että mut on valittu "ehdolliseksi" vaihto-oppilaaksi. Tarkottaa sitä, että koska mulla on eläin-allergia, en voi mennä perheeseen jossa on joku eläin. Tän takia en myöskään saa tehdä aluetoivomusta. Helvetti. Olisin niiiiiin halunnut Sevillaan!! No, oon silti ihan tajuttoman onnellinen ja innoissani, en tosiaan tiä miten jaksan oottaa 7 kuukautta!!! 

Äiti rupes tietty heti miettiin sitä lähtöö, miten saan vuoden pakattua yhteen matkalaukkuun, miten se kestää mun lähdön ja miten mä sopeudun. Miten se voi tulla enää mun huoneeseen kun täällä ei oo ketään yms. Tottakai se tulee oleen vaikeeta, aina uuteen ja tuntemattomaan ympäristöön meneminen on vaikeeta. Silti uskon että sopeudun aika nopeesti ja selviän. Kaikki muutkin on selvinnyt, miks en siis myös minä?

Ja tottakai mun perhekin pärjää täällä: ei se oo kun 9 kuukautta meidän kaikkien elämästä! Vaikka se nyt kuulostaa paljolta, se menee oikeesti ihan hujauksessa ja ennen kun äippä huomaakaan, oon täällä takas jo sen kainalossa <3

Tällä hetkellä en pysty aatteleen oikeen mitään muuta kun kaikkia niitä ihania hyviä puolia, joita toi vuosi tuo tullessaan. Mutta tottakai pitää valmistautua myös siihen kaikkeen vaihtaripaskaan, mitä sieltä on odotettavissa. Tarkotan että kaikki vaihtarit joutuu jossain vaiheessa vuotta kokeen sellasen turhautumisen tunteen: kieli ei meinaa millään iskostua päähän, on ikävä kotia, tekemisen puutetta, yksinäisyyden tunne yms. Mutta oon varma että toi kaikki on ihan pientä sen onnen ja niiden ihanien uusien kokemuksien rinnalla joita ton vuoden aikana saan!

Mulla on nyt tosi kipee kurkku, nenä tukossa ja muutenkin huono olo, eli meinaan viettää tän illan ihan vaan kotona leffoja katellen ja makoillen :)

Ja niinkun kaikki huomaa, muokkailin vähän blogin ulkoasua ja tykkään nyt enemmän kun ennen!

Mutta nyt meen tästä, moikka ja hyvää viikonloppua ihanat!

xoxo
Ansku

  

 

iPhone pictures

Moikkamoi! Oon tässä maanantaista asti ollut kotona. Mulla on joku ihme tauti: kaulan imusolmukkeet (onks ne imusolmukkeet?:D) ja silmäluomet on ihan turvoksissa, kurkku kipee ja muutenkin väsyttää koko ajan. Kuumetta ei oo yhtään ja muutenkin ihan jees olo. No, tänään menin sit kumminkin kouluun ja nyt iltaa kohti on taas kipeytynyt toi kurkku... Ärsyttävää, mulla on ikävä GoGota!!!

Käytiin tänään Petun kanssa kahvilla koulun jälkeen. Oli ihana nähdä taas vaikkei siitä niin kauaa ookaan kun viimeks nähtiin! Tajusin vaan taas ekan tunnin ihan alussa koulussa et mitä ihmettä, oon ollu koulussa joku 5 min ja oon jo nauranu ainaki kolme kertaa oikeen makosasti :D Kuulostaa hassulta mut kyl toi kavereiden seura piristää kummasti!!

Käytiin myös äitin kans Sokoksella. Ostettiin mulle aivan ihanat uudet Converset, ah!! Mulla on siis ennestään punaset pitkävartiset ja valkoset lyhytvartiset, ja rakastan Consseha yli kaiken! Ei vaan voi olla mukavampia ja käytännöllisempiä kenkiä kun ne :) Noi on vielä vähän erilaiset kun jotkut ihan yksväriset ni tykkäsin ihan tosi paljon! 

Laitan tähän nyt jotain kuvia mitä on tullu otettua kännykällä viime aikoina. En oo kameralla yhtään kuvannu, oon ihan toivoton... Mutta tykkään ainakin ite iPhonen kuvistakin ja varsinkin nyt kun oon niitä vähän muokkaillu :) Koittakaa nauttia!

Äiti oli ostanu mulle ihanat yökkärihousut!

 

Ah, siinä ne nyt on <3 Mitä pidätte?

 

Mul on vaan 3 huulipunaa: Maybellinen tollanen nude (sävy 715 Choco Cream), jota käytän melkein joka päivä. Oon myös nyt innostunut käyttään punastakin huulipunaa ja oon käyttänyt tähän asti tota oikeenpuolimmaista IsaDoran vähän tummempaa punaa (sävy 148 Red Rush).

 

Tänään ostettiin mulle uus puna, koska toi IsaDoran kuivattaa huulia tosi paljon eikä pysy kauheen hyvin. Tää on siis Make Up Storen puna (sävy Peachy Cream) ja on oikeesti vähän vaaleempi ja oranssimpi kun toi IsaDoran. Tossa pitäis olla jotain hoitavaa balsamia ja rasvaa, joten toivotaan et on laadukas ja pitää huulet hyvässä kunnossa. Tykkään!

 

Oon ehkä vähän turhan innostunu noista kaikenmaailman valopalloista ja muista, mitä voi laittaa kuviin kännykän yhellä muokkausohjelmalla. Noi kuvat on vaan mun mielestä muuten niin tylsiä et noi piristää niitä mukavasti!

Nyt meinaan tehä jotain kuumaa juotavaa, koko ajan kylmä vaikka oon juonu tänään jo kaks isoo kuppia kahvia... Inhottavaa jos en nyt viikonlopukskaan tervehdy :( 
Heippa ja hyvää loppuviikkoa <3
xoxo
Ansku

Illusion of choice

Mulla on nyt vaiheillaan vähän hassu vaihe. Mun elämässä tapahtuu koko ajan kaikenlaista mitä ei ennen oo tapahtunut. Niin hyvässä kuin pahassakin.
Vaihtarijutut nyt on kaikille selvillä, ne on uusia juttuja mulle. Vieläkään ei oo lukkoonlyötyä vahvistussähköpostia tullut, joten koko ajan kuumottaa enemmän tai vähemmän. Tää on jotenkin niin outoa: mä haluan lähteä enemmän kuin mitään ja sitten taas en yhtään. Kun mietin kaikkea ihanaa, mitä vaihtarivuosi tuo tullessaan, menee mun selässä kylmiä väreitä ja tekis mieli hyppiä ja pomppia ilosta. Sitten kun mietin, mitä kaikkea jätän taakseni: perheen, maailman ihanimmat ystävät, koulun, gogon, kodin... Kaiken turvallisen ja tutun. Sitten en yhtäkkiä haluakaan lähteä. 
Jos kuitenkin Exploriukselta nyt tulee viesti että paikka on mun, tietenkin lähden, ei epäilystäkään! Mua vaan jo valmiiksi pelottaa, miltä lähteminen tuntuu.

Perjantaina hain ensimmäistä kesätyöpaikkaani. Kävelin koulun jälkeen yhteen kahvilaan (en viitti sanoa vielä nimeä, koska mikään ei oo vielä tässäkään varmaa), lykkäsin myyjälle työhakemuksen käteen ja hymyilin niin aurinkoisesti kuin osasin. Myyjä lueskeli hakemusta, kyseli multa kysymyksiä ja sanoi lopulta tekstaavansa mulle nyt viikonloppuna. Menisin kuulemma muutaman tunnin harjotteluun ens viikolla. Eipä ole viestiä kuulunut. Saa nyt nähdä.

Kolmannesta jutusta en viitti kauheasti kertoa. Mutta tiedätte kaikki varmaan sen tunteen, kun luottaa toiseen ihmiseen, kertoo tälle lähes kaiken, luottaa siihen, että toiseen voi luottaa. Ja sitten - tavalla tai toisella - tekee itsensä naurunalaiseksi. Että mä vihaan sitä. Siinä vaiheessa alkaa tosissaan miettiä: mitä vittua mä teen? Miksi annan pompotella itseäni? 
Mutta kun toisista ihmisistä haluaisi aina vain kuvitella pelkkää hyvää.

xoxo
Ansku 
 

start of the year 2013

Huhhuh. Sellanen uv. Kuvat on värilämpötilasäätöjen takia ihan sinisiä mutta antaa olla. Kuvasaldo on illan jäljiltä taas ihan säälittävä, mutta ehkä näistä välittyy jotain tunnelmaa :D Mulla oli ihan paras uuden vuoden ilta ikinä! Vietettiin se meillä isolla kaveriporukalla, syötiin ja juotiin, naurettiin, halailtiin keskiyöllä, nähtiin tosi vähän raketteja ja kuunneltiin musiikkia. Mulla ainakin oli tosi hauskaa, toivottavasti vieraillakin <3 Ainiin, päällä oli siis toi uus Vero Modan peplum-helmanen paita ja Zaran statement-koru. Aika tavallinen asustus mutta tykkäsin kyllä!
Nyt lähetään äitin kans Idikseen.
Vielä kerran, mahtavaa vuotta 2013 teille kaikille!!! <3
xoxo
Ansku